Jotta maailma olisi parempi paikka imettää

Keskustelu kireän kielijänteen ympärillä käy kuumana. Vauvojen ja lasten syömisten haasteisiin erikoistuneena imetyskouluttajana olen tyytyväinen siihen, että aihe herättää keskustelua, mutta haluan korostaa imetyksen merkitystä kokonaisuudessaan.

On turhauttavaa, että imetyksen ammattilaisia syytetään liiketoiminnasta, kun todellisuudessa kyse on perheiden auttamisesta. Kielijänne on noussut keskustelussa liikaa keskiöön – imetyksen kokonaisvaltainen tukeminen on se, mistä pitäisi puhua.

Väite: Kireitä kielijänteitä ylidiagnosoidaan

Rakennepoikkeama on aina ollut olemassa, mutta nyt on enemmän tietoisuutta vanhempien ja ammattilaisten keskuudessa. Perheet hakevat apua aktiivisesti imetykseen ja vauvan hyvinvointiin liittyviin haasteisiin.

Vuoden 2023 tilastoilla:

• Syntyvyys: 43 320
• Imetyksen haasteita kokee 40 % (17 328 vauvaa)
• Näistä 13 % selittyy kireillä jänteillä (~2 253)
• Yksityisellä tehdyt kielijänneleikkaukset: 340

Näiden lukujen perusteella ylidiagnosointiväite on kyseenalainen.

Väite: Vauvan tekemä kielen liikuttelu riittää

On erotettava kaksi leikkaustyyppiä:

1. Kalvoisen osan vapautus – ei vaadi systemaattista jälkihoitoa
2. Lihaskalvotasoon asti leikattu haava – vaatii intensiivistä jälkihoitoa

Noin kolmasosa lihaskalvotasoon leikatuista haavoista paranee kuroamalla kiinni. Haavojen paranemisen intensiivisin aika on 6–8 viikkoa. Jälkihoito sisältää venytystä ja hierontaa.

Suun alueen kuntoutus tarvitaan aina. Syöminen kireän kielijänteen kanssa aiheuttaa lihastyön kompensaatiota, joka vaatii ammattilaisen apua.

Yhä useampi haluaa imettää – yhä useampi jää vaille asiantuntevaa imetysohjausta

“Suomi imetyksen kärkimaaksi” -hanke (2018–2022) ei saavuttanut tavoitettaan. Tavoitteena oli, että 80 % täysimetettäisiin 4–6 kuukauden iässä, mutta 2020 tiedot osoittivat vain 50 % neljän kuukauden ja 9 % kuuden kuukauden ikäisillä.

Perheet jäävät ilman perustietoa mm.:

• Raskausaikana aloitetusta imetysohjauksesta
• Äidin perussairauksien vaikutuksista
• Rintojen rakenteellisista poikkeavuuksista
• Siitä, ettei imetys kuulu satuttaa
• Vauvan suun anatomian vaikutuksesta imuotteeseen
• Asianmukaisten asentojen ohjauksesta
• Maidon tarpeen laskemisesta
• Lisämaitojen annosteluista
• Vauvan kasvun tulkinnasta
• Nälkäviestin tunnistamisesta

Mitä tulevaisuudessa voidaan tehdä?

1. Terveysalan ammattilaisten asiantuntijuuden kehittäminen imetyksen ja vauvan hoidon ohjauksessa – säännöllinen osaamisen päivittäminen ja koulutuksen tuki

2. Lääkäreiden kouluttaminen – nykyisessä peruskoulutuksessa on vain 6 tuntia maidontuotannosta ja imemisen biomekaniikasta

3. Vanhempien kuunteleminen – heillä on paras tietämys omasta vauvastaan ja intuitio siitä, mitä pitää tehdä

Mushka Koivuniemi, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, imetyskouluttaja, Pirkanmaan Lähineuvola Oy