Yle on tehnyt jutun vauvamyönteisyysohjelmien ongelmista. Tässä jutussa on otettu vahvasti negatiivinen kulma imetykseen ja syytetään vauvamyönteisyysohjelmia vaikeudesta saada lisämaitoja vauvalle ja imetykseen painostamisesta. On äärettömän surullista, että perheet ovat kohdanneet tällaisia tilanteita.

Vauvamyönteisyys – mitä se on?

Vika ei kuitenkaan ole vauvamyönteisyysohjelmissa, koska vauvamyönteisyys tarkoittaa imetyksen ja laadukkaan varhaisravitsemuksen turvaamista eli ei siis ole imetykseen pakottamista. Syyt ovat jossain muualla. Olisiko kyse kuitenkin epäonnistuneesta imetysohjauksesta ja resurssien puutteesta?

Laadukas imetysohjaus alkaa jo ennen synnytystä. Raskauden aikana annettu imetysohjaus tukee perheitä oman imetystavoitteen saavuttamisessa. Perheen tulisi saada tietoa mm. imetyksen hyödyistä ja siitä miten imetys käynnistyy, onko jotain mikä voi aiheuttaa haasteita imetyksessä sekä siitä, mitä sitten tehdä, jos imetyksen kanssa tuleekin haasteita. Näiden tietojen pohjalta imettävällä vanhemmalla ja perheellä pitää olla vapaus päättää haluaako imettää vai ei. Ja mielipidettä saa myös muuttaa matkan varrella!

Vauvamyönteisyysohjelmien tarkoituksena ei siis ole pakottaa ketään imettämään vaan saada laadukasta ohjausta vauvan ruokintaan. Imetyksellä on paljon hyötyjä, mutta imetyksen ei kuulu viedä kenenkään mielenterveyttä eikä ketään pidä pakottaa imettämään.

Laadukas imetysohjaus on tukemista perheen imetystavoitteessa, on tavoitteena mikä tahansa täysimetyksestä siihen että ei imetä. Ja jos päättää riittävän tiedon valossa olla imettämättä, silloin kuuluu saada laadukasta ohjausta pulloruokintaan.

Näissä jutussa käsitellyissä tapauksissa ei selkeästi ole pysähdytty kuulemaan perheen toivetta vauvan ruokinnasta. Lisämaito ei ole demoni, sille on paikkansa ehdottomasti monissa tilanteissa. Silloin kun vanhemmalla on halu täysimettää, pitäisi lisämaitojen määrä pyrkiä pitämään sellaisena, että vauva jaksaa kiinnostua rinnalla olemisesta, mutta saa myös riittävästi energiaa, jotta jaksaa imeä rinnalla. Joskus tarvitaan kuitenkin aikalisä imetyksen kanssa lisämaitojen turvin ja imetys voikin lähteä sujumaan kun äiti ja vauva ovat saaneet levätä hetken, eikä täysimetys ole mikään mahdottomuus vaikka vauva alussa saisi lisämaitoja. Ja jos tavoitteena ei ole täysimetys, tilanne suhteutetaan sen mukaan!

Imetykseen painostaminen ei ole kenenkään etu. Henkilökunta tarvitsee lisää resursseja ehtiäkseen pysähtymään perheen toiveiden äärelle ja ehtiäkseen saada riittävästi koulutusta vauvamyönteisyydestä. 

Mitä sitten on laadukas imetysohjaus? 

Sitä että

…huomioidaan perheen tavoitteet ja toiveet imetyksessä

…mietitään yhdessä perheen kanssa mitkä ovat ne asiat millä tavoitteisiin voidaan päästä ja jos jokin asia tätä estää, niin onko sille mahdollista tehdä jotain

…tutkitaan vauvan suun anatomia ja motoriikka

…tutkitaan imettäjän rinnat ja huomioidaan mahdolliset perussairaudet, leikkaukset jne, jotka voivat vaikuttaa imetykseen

…seurataan imetystilanne, mieluiten alusta loppuun ja mahdollisimman samankaltaisena kuin kotioloissa (joskus vastaanotolla vauvalla ei vain ole nälkä juuri vastaanotolla)

…havainnoidaan imuotetta ja vauvan imemistekniikkaa ja vauvan viestejä syömisestä, niin korvin kuin silmin ja jaetaan näitä havaintoja perheen kanssa

…keskustellaan mahdollisesta imetyspettymyksestä

…lasketaan lisämaitojen määrä ja ohjataan niiden annostelussa ja/tai purkamisessa, jos se on perheen toive

Näitä ja tarpeen mukaan muutakin! Aina perheen toiveiden ja tavoitteiden pohjalta etenemistä. Muista vaatia laadukasta ohjausta!

Juttu löytyy osoitteesta: https://yle.fi/a/74-20100499?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Tutin tarjoamisen kanssa ei kannata kiirehtiä. On hyvä varmistua vauvan imutekniikasta, toisinsanoen imettäminen ei saa sattua, imetyksen tulee olla sujuvaa, vauvan on tärkeää saada imutyöllään rinta tyhjäksi ja painonkehityksen tulee olla hyvää.

Imetys ja tutittomuus

Eli mihin asti odottaa tutin tarjoamisen kanssa ja missä tilanteissa tutti on ok? Mistä syistä tutin kanssa ei kannata kiirehtiä?

Hyvään imuun ja kokonaisvaltaiseen imuotteeseen vaaditaan vauvan kieleltä voimaa painaa rinnanpäätä kohti kitalakea. Mitäs sitten, jos kielijänne on kireä ja kielen voimantuotto estyy? Toki tätä kielen voimattomuutta ei aina selitä kireä kielijännekään. Voihan olla, että synnytyksessä on käytetty lääkkeitä, jotka lamaavat leuan ja kielen käyttöä. Tämän lisäksi vauva on saattanut olla pitkään lantiossa paineisessa tilassa, mikä aiheuttaa kallon ja kaulan alueelle jumeja, jotka puolestaan estävät jo leuankin riittävän tehokasta käyttöä.

”Käännän kaikki kivet ja kannot, että saan tämän onnistumaan”

Minä todella kannustan asiakkaitani siihen, että imetyshaasteisiin haetaan selityksiä. Olen iloinen siitä, että näiden haasteiden kanssa yhä useampi äiti on valmis selvittämään, mistä syistä imetys ei suju toivotusti. Hyvin usein kun kuitenkin on kyse äidistä riippumattomista syistä. Ne kaikki mahdolliset kivet ja kannot on tärkeä kääntää, saada vastauksia mielessä pyörineisiin kysymyksiin ja ennenkaikkea päästä eroon kaikista ajatuksista, joissa vähäänkään syyllistää itseään.

”Se kireä kielijänne on muotia nyt”

Ei kyseessä ole muoti-ilmiö, vaan totisinta totta hyvinkin monessa vauvaperheessä. Kielijänteen kireyden helpottamisesta leikkauksella ollaan montaa mieltä. Imetysohjaajana tiedän kuitenkin, että joillain vauvoilla ja lapsilla kireän kielijänteen vapauttamiseen on todellinen tarve, ja tämä melko yksinkertainen toimenpide (frenektomia) mahdollistaa vauvalle sekä vaivattoman ja onnistuneen ravinnonsaannin että myöhemmin mutkattomamman puheen tuottamisen.