Kiristääkö jänne?
25.11.2020
Hyvään imuun ja kokonaisvaltaiseen imuotteeseen vaaditaan vauvan kieleltä voimaa painaa rinnanpäätä kohti kitalakea. Mitäs sitten, jos kielijänne on kireä ja kielen voimantuotto estyy? Toki tätä kielen voimattomuutta ei aina selitä kireä kielijännekään. Voihan olla, että synnytyksessä on käytetty lääkkeitä, jotka lamaavat leuan ja kielen käyttöä. Tämän lisäksi vauva on saattanut olla pitkään lantiossa paineisessa tilassa, mikä aiheuttaa kallon ja kaulan alueelle jumeja, jotka puolestaan estävät jo leuankin riittävän tehokasta käyttöä.
”Käännän kaikki kivet ja kannot, että saan tämän onnistumaan”
Minä todella kannustan asiakkaitani siihen, että imetyshaasteisiin haetaan selityksiä. Olen iloinen siitä, että näiden haasteiden kanssa yhä useampi äiti on valmis selvittämään, mistä syistä imetys ei suju toivotusti. Hyvin usein kun kuitenkin on kyse äidistä riippumattomista syistä. Ne kaikki mahdolliset kivet ja kannot on tärkeä kääntää, saada vastauksia mielessä pyörineisiin kysymyksiin ja ennenkaikkea päästä eroon kaikista ajatuksista, joissa vähäänkään syyllistää itseään.
”Se kireä kielijänne on muotia nyt”
Ei kyseessä ole muoti-ilmiö, vaan totisinta totta hyvinkin monessa vauvaperheessä. Kielijänteen kireyden helpottamisesta leikkauksella ollaan montaa mieltä. Imetysohjaajana tiedän kuitenkin, että joillain vauvoilla ja lapsilla kireän kielijänteen vapauttamiseen on todellinen tarve, ja tämä melko yksinkertainen toimenpide (frenektomia) mahdollistaa vauvalle sekä vaivattoman ja onnistuneen ravinnonsaannin että myöhemmin mutkattomamman puheen tuottamisen.
Kielijänteen vapauttamisen jälkeen on ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, ettei leikkaushaava pääse arpeutumaan.
Kireälle ja leikatulle jänteelle jumppaa
Leikkauksen jälkeen kielen ja leuan mobilisointia tehdään imetysohjaajalta saaduilla ohjeilla, alkuun 4-5 kertaa vuorokaudessa. Imetysohjaus on muutenkin erittäin suositeltavaa, kun kielijänne on leikattu.
Lievästi kireään kielijänteeseen suosittelen kokeilemaan ensisijaisesti imetysohjausta ja suun alueen hierontoja. Myös ylävartalon eli lapavälin, niskan ja kaulan kireyksien vaikutusta suun lihasten kireyteen ei auta vähätellä – vauva saa imuun huomattavaa tehoa, kun hänen ylävartaloa ja kasvojen sekä suun lihaksia on rentoutettu hieronnoilla.
Vauva ja hänen imuotteensa hyötyvät siis merkittävästi suun jumppauttamisesta sekä kasvojen hieronnasta. Nämä ohjaan aina vastasyntyneiden vanhemmille – haittaa jumpasta ei koskaan ole. Jos pelkästään ajatellaan imutyötä ja sen kestoa ajallisesti per vuorokausi, aiheutuu siitä aina vauvan leuoille ja kasvojen lihaksille kireyttä, vaikka kielijänne ei kireä olisikaan.
Kireä kielijänne estää toivotun nenähengityksen
Pieni vauva (alle 4kk) on luontaisesti nenähengittäjä. Nenähengitykseen liittyy myös terveysvaikutuksia: kielen painuessa kitalakeen se muokkaa samalla yläleukaa. Jos sitten nenähengitys on estynyt (kielijänne on kireä ja / tai kitalaki on korkea), yläleuka jää liian kapeaksi ja hampaat eivät mahdu puhkeamaan suoraan linjaan. Nenän kautta hengittämisen sijaan vauva siis hengittää suun kautta.
Hakeudu korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärin ja/tai imetysohjaajan arvioon tilanteesta havaittuasi imetyksessä tai vauvallasi seuraavia seikkoja:
- imuote karkaa, irtoilee tai imetys aiheuttaa kipua
- vauvalla tuntuu olevan haastetta avata suuta riittävän isolle
- alaleuka näyttää ja vaikuttaa taaksepäin vetäytyneeltä, vauva taittaa päätä mieluusti taaksepäin
- vauvan leuat suorastaan ”louskuvat” / imussa kuuluu nakse
- vauva rohistelee, tuntuu limaiselta ja räkäiseltä ja jopa kuorsaa
- rinnat eivät mielestäsi tyhjene, päinvastoin maito pakkautuu niihin
- vauvan itkiessä kieli menee kupille, kielenkärjen keskiosassa näkyy lovi ja / tai kielen etureuna on ”herttamainen” / reunassa näkyy sydämen kaaret
- saattaa myös olla, että vauva ei viihdy selinmakuulla, varsinkaan kovalla alustalla
