ITKUA – mutta mistä syystä?

22.10.2020

Miksi meidän vauva itkee? Tämä on kysymys, jota ihan varmasti jokainen vanhempi miettii, toiset useammin kuin toiset.

Kun sanallinen viestintä on vauvalle vielä mahdotonta, hänen ainoa tapa ilmaista itseään ja kutsua apua on itkeä. Itku kertoo tyytymättömyydestä, mutta mihin vauva oikeastaan on tyytymätön?

Itkua monesta syystä

Kun puhutaan vauvantahtisuudesta, herkästi ajatellaan vain vauvan ravitsemista: vauva itkee, onkohan sillä (taas) nälkä?

Vauvalla on nälän lisäksi muitakin tarpeita, aivan kuten isommillakin ihmisillä. Vauva haluaa syliä, seuraa, lirkuttelua, virikettä, hän viestii vessahädästä ja toivoo vaipanvaihtoa. Itkiessään vauva kertoo epämukavuudesta, nälästä, yksinäisyydestä, ärsykkeiden vähyydestä tai turhautuneisuudesta. Vauvantahtisessa elämässä vastataan siis näihin kaikkiin tarpeisiin ja toiveisiin.

Luota vanhempana siihen, että opit tunnistamaan vauvan erilaiset viestit ja itkut. Lopulta osaat arvioida vauvan itkun syitä!

Voi itku!

Tutkitusti vauvan itkuisuus lisääntyy toisen elinkuukauden aikana. Vauva itkee enenevässä määrin 7-8 viikon ikään asti, ja siitä taas itkuisuuden määrä vähenee 12 viikon ikään mennessä. Vanhempana on tärkeää ymmärtää vauvan itkuisuuden syitä, ja sen lisäksi on helpottavaa tietää, että on olemassa keinoja itkuisuuden helpottamiseksi.

Äiti! Isi! Kaipaan takaisin kohtuun!

Kohdussa on lämmin ja tiivis olo, kohdussa kohisee (äidin suoni- ja suoliäänet) ja vauva hytkyy ja tärisee äidin liikkuessa. Muun muassa Harvey Karpin Happiest Baby -menetelmä perustuu kohtuolosuhteiden tarjoamiseen eli itkuisen vauvan rauhoittelun viisi ”ässää”:

Osuukohan meidän kohdalle koliikkivauva?

Oman ammattillisen kokemukseni mukaan itkevät vauvat luokitellaan aivan liian helposti ns. koliikkikategoriaan.
Vastasyntyneen suolisto on vielä kehittymätön, ja tottakai silloin vatsa oireilee herkemmin ärsykkeisiin, mutta kaikki itku ei selity tällä.

Rohkaisen aina vanhempia miettimään vauvaa kokonaisuutena – mitä kaikkia tarpeita vauvalla onkaan? Hiljalleen, kun vauvantahtisuus ja viestit käyvät vanhemmille tutuiksi ja luottamus vanhemmuuteen ja sen hallintaan syntyy, itkuisuuden ymmärtäminen ja sen helpottaminen sujuu.

Itkua, mutta VAIN syystä

Mietitäänpä hetki vielä vauvaa siellä kohdussa. Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä pienempään tilaan hänen on pitänyt sopeutua. Lopulta vauva syntyy, hänet ponnistetaan läpi synnytyskanavasta, tilanteessa saatetaan tarvita apua (mm. lääkitykset, imukuppi) tai vauva syntyy sektiolla. Onko vauva heti valpas ja virkeä, parkaiseeko välittömästi ja lujaa vai viekö äänenavaus aikaa? Synnytys on paitsi äidille myös vauvalle elämää mullistava tapahtuma, ja tätä pitää ymmärtää vauvaa tutkittaessa.

”Onpa hän jäntevä vauva! Niin hienosti kannattelee päätäänkin.”

Mutta kun vauvan ei oikeastaan kuulu olla jäntevä. Vauvan pitää reagoida ärsykkeisiin, varhaisheijasteiden pitää tulla esiin, mutta muuten vauvan tulisi ollakin rento, jopa löysä. Jos siis vauva kovasti jäpittää päätänsä, hakeutuu kaarelle (ns. lentokoneeksi vatsallaan tai banaaniksi selällään), silloin hänen kehollaan on todennäköisesti kireyksiä, joita voitaisiin helpottaa vauvahieronnalla.

Lue lisää Baby Balance -hieronnasta lastenneuvolan palveluista.

Muista: tyytyväinen vauva, jonka luonnolliset tarpeet on tyydytetty, ei itke.

Itkua – mutta mistä syystä?