Vauvalle rentoutta ja helpotusta moniin oireisiin

Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä ahtaammalle vauva joutuu. Vauvan synnyttyä kallon muoto ja jopa korvalehden asento voivat kertoa siitä, missä asennossa vauva on viimeiset viikot äidin vatsassa viettänyt. On hyvin tavallista, että syntymän jälkeen vauva hakeutuu aina siihen kohdusta tuttuun asentoon ja tällaisesta toispuoleisuudesta on monesti vaikutusta esimerkiksi imetykseen.

Aina vauvan hierottuani olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että JOKAISEN vauvan tulisi saada tämä käsittely ainakin kerran. Kohtuajan jälkeen jokainen vauva on ansainnut rentouttavan hoidon, lempeää kosketusta ja helpotusta mahdollisiin oireiluihin, kuten pulautteluun, hikkaan, ilmavaivoihin ja vatsakipuihin… Samalla kehon kireydet helpottavat, kun käsitellään niska, kyljet, lonkat ja näiden vyöhykepisteet. Kuin taikasauvan iskusta vauvan ruoto suoristuu ja hän on enemmän suorassa, jalat oikaistuna eikä hakeudu enää ns. kohtuasentoon.

IMETYSOHJAUS + VYÖHYKETERAPEUTTINEN VAUVAHIERONTA

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on ehdottomasti Lähineuvolan suosituin palvelu yhdessä imetysohjauksen kanssa. Äidillä saattaa esiintyä imetyskipua, vauvan imuote kapenee ja lipsuu eikä vauva saa syötyä rintaa täysin tyhjäksi. Kyse voi toki olla kireydestä kieli- tai huulijänteellä, ja nämä aina tarkistan kotikäynnillä. Mutta hyvin usein selitys vauvan huonoon imuun ja tyytymättömyyteen rinnalla on yksinkertainen: kohtuajan jälkeen niska ja hartiat ovat kireät eikä vauvan tee mieli kääntää päätä rinnan suuntaan. Tämä voi aiheuttaa lopulta kireyttä kasvojen ja suun lihaksiin asti.

Ei siis ole ihme, että imetyskin alkaa sujumaan, kun vauvaa saadaan rentoutettua vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan avulla ja monipuolisilla imetysasennoilla. Saattaapa siinä samalla käydä niin, että

• pulauttelu vähenee
• ilmavaivat helpottavat
• levottomuus häviää
• rentous asettuu kehoon
• unenlaatu paranee.

VAUVAHIERONNAN OHJAUS KOTIKÄYNNILLÄ ja ETÄNÄ

Annan aina asiakasperheelle rentouttavan vauvahieronnan ohjeet ja sen lisäksi ohjaan tarvittavat vyöhykepisteet, joilla vanhemmat voivat tehostaa minun vauvalle antamaa hoitoa. Hieronnan ohjaus onnistuu todella hyvin myös etänä, joten avun voi saada, vaikka ei minun olisikaan mahdollista saapua fyysisesti paikalle.

Oman kehon rajallisuus ja sen hahmottaminen

Puhun paljon vanhemmille siitä, miten tärkeää vauvalle on hahmottaa oman kehon rajat. Tyypillisesti 2 viikon iästä eteenpäin vauvan itkuisuus lisääntyy ja tämä johtuu hyvin usein siitä, että vauvalla on kaipuu kohtuun ja hän tuntee itsensä äidistä irralliseksi yksilöksi.

Vauvaa voidaan tukea tilanteessa paitsi luomalla kohtuolosuhteet (kapalointi, tärinä, kohina, imu, kylkiasento) myös antamalla rentouttavaa vauvahierontaa, jossa vauvalle korostetaan oman kehon rajoja. Piirretään vauvalle ääriviivat. Hieronta toimii mm. hermostoa rauhoittavana ja vauva rentoutuu.

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on ennenkaikkea kehon ja elimistön toimintaa tasapainottava hoito, jota suosittelen tehtäväksi sarjahoitona (3-5 kertaa). Ensimmäisen käsittelyn jälkeen vauva saattaa olla itkuisempi ja mahdolliset aiemmat oireet voimistuvat. Tätä reaktiota ei kannata pelästyä, vaan päinvastoin ottaa palautteena siitä, että hoito on todella tehonnut ja elimistö on lähtenyt hakemaan omaa tasapainoaan. Jo toisella hoitokerralla ja sen jälkeen huomataan usein oireiden helpottuneen ja minä käsitellessäni vauvaa olen aina yhtä ällikällä lyöty: aivan kuin käsissäni olisi kokonaan uudenlainen vauva.

HUOM! Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta voidaan tehdä vauvalle 2 viikon iästä lähtien ja vauvalle on hoidosta hyötyä koko vauvavuoden ajan. Esimerkiksi 4-5kk ikäisenä ns. nelikuisen hulinoinnin aikana ja jos samanaikaisesti aloitellaan jo kiinteitä sekä 6-8kk iässä, jopa 10kk ikään asti, jolloin usein uniasioiden kanssa on haastetta ja uudet ruoat teettävät suolistolle oireilua.